Miten jätevesijärjestelmää tulisi käyttää

Vessanpytylle istahtaessa ja käsiä tai pyykkejä pestäessä harvemmin miettii, mihin se kaikki aines joutuu ja millainen prosessi kaiken takana on. Tässä valotamme hieman jätevettä koskevia prosesseja ja miten kaikki siihen liittyvät biologiset ja mekaaniset prosessit toimivat. Pienessä kiinteistössä vesimäärät ovat suhteellisen pieniä ja järjestelmän rakentaminen täydellisesti toimivaksi kokonaisuudeksi voi usein olla haastavaa – kaiken takana ovat kuitenkin pienet mikrobit, jotka hajottavat jätettä halutulla tavalla. Kaikkea nämä mikrobit eivät kuitenkaan kykene hajoittamaan ja niiden toimintaa haittaavia esineitä ja aineita ei tulisi jäteveteen joutua missään vaiheessa.

Miten jätevesijärjestelmää käytetään jätteen käsittelyssä?

Kuten edellä mainittiin, jäteveden käsittelyssä tarvitaan huolellisesti suunniteltua systeemiä, joka edesauttaa jätettä hajottavien bakteerien toimintaa ja kuljettaa jätteen sille osoitettuun paikkaan mahdollisimman sulavasti, jotta esimerkiksi hajuhaittoja ja muita ongelmia ei pääsisi syntymään. Jätevesijärjestelmä tulisi valita aina harkiten ja asiantuntijan avustuksella ja joskus apuna voi olla myös jätevesijärjestelmän lisävarusteet. Jätevesijärjestelmän hinta Suomessa vaihtelee asennuspaikasta, -tavasta ja systeemistä sekä sen laajuudesta riippuen, mutta keskimäärin uuden jätevesijärjestelmän hinta-arviot ovat noin 1000 – 10 000 euron luokkaa pienissä kohteissa.
 

Jäteveden keräys

Jätevesi kerätään yleensä kotitalouksissa saostuskaivoihin, maasuodattamoihin tai imeytetään maahan. Laitepuhdistamot ja umpisäiliöt ovat myös mahdollisia vaihtoehtoja, mutta esimerkiksi laitepuhdistamot ovat todella herkkiä mikrobikantojensa puolesta ja niistä täytyy pitää erityistä huolta. Umpisäiliöt taas toimivat eräänlaisina välietappeina matkalla kunnan hyväksymiin paikkoihin, eikä niissä juuri tapahdu haluttua mikrobiologista prosessia.

Hajuhaitat

Hajuhaittoja voi syntyä niin jäteveden keräyspaikoista, kuten edellä mainituista kaivoista ja puhdistamoista silloin, kun jätteen hajoaminen ei toimi toivotulla tavalla. Hajuhaittoja voi myös syntyä esimerkiksi väärin asennetuista tai vääräntyyppisistä lattiakaivoista ja muista rakennuksen sisällä olevista laitteista, jotka eivät jostain syystä toimi halutulla tavalla tai ovat tukkeutuneet syystä tai toisesta.

Tutkiminen

Jätevesijärjestelmän epäkunnosta on ensisijaisesti merkkinä epämiellyttävä haju, mutta järjestelmässä voi olla asennettuna sensoreita, jotka osallaan kertovat järjestelmän tilasta ja mahdollisista vioista. Jätevesijärjestelmä tulisi tutkia asiantuntijan avustuksella, jos järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla, ja jokaiseen jätevesijärjestelmään tulisi tehdä määräaikaistarkastuksia, joiden yhteydessä tulevat huolto- ja korjaustoimenpiteet mahdollisesti selviävät. Jokaisen jätevesijärjestelmän asennuksen yhteydessä kiinteistön omistajalle ja käyttäjälle tulee toimittaa ohjeet jätevesijärjestelmän normaalista käytöstä ja toiminnasta sekä toimintaohjeet yleisimpien vikatilanteiden varalta.

Ensisijaiset ja toissijaiset huoltotoimenpiteet

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa jätevesijärjestelmien valvonnasta ja siitä, että sen vaatimia käyttö- ja huolto-ohjeita seurataan. Kuntien ympäristönsuojelumääräykset on aina otettava huomioon ennen kuin korjaus- ja huoltotoimenpiteisiin ryhdytään.

Suomen ympäristökeskuksella on olemassa selkeä mallilomake, jonka perusteella voi laatia selvityksen jätevesijärjestelmän toiminnasta ja siihen on myös lisätty päiväkirja, johon tulee merkitä tarkastukset ja mahdolliset toimenpiteet. Siihen kirjatut toimenpiteet ja valvonta ovat ensisijaisen tärkeitä ja niiden avulla saadaan aikaiseksi luotettavaa tietoa jätevesijärjestelmien toiminnasta.

Kiinteän aineen käsittely

Kiinteät materiaalit erotetaan yleensä jätevedestä puhdistuksen yhteydessä. Jäteveden mukana kulkeutuneet hiekat, sorat, rasvat ja muu sekajäte erotellaan ja tämä ns. välpe tulisi poistaa aina heti käsittelyprosessin alussa, jotta laitteet eivät vahingoitu. Tämän jälkeen mekaanisessa puhdistuksessa poistetaan pienempää kiintoainesta entistä pienemmiksi kappaleiksi, joka sen jälkeen kulkeutuu biologiseen prosessiin, jossa kiinteä jäte hajoaa mikrobien avulla. 

Jälkikäsittely

Jälkikäsittelyssä on tärkeää, että jätteestä on saatu sitä ennen poistettua kaikki kiinteä jäte. Kemiallisessa puhdistuksessa poistetaan jätevesistä fosforia, jota on siinä on runsaasti johtuen ihmisten syömästä ruoasta ja jäteveden sisältämistä pesuainejäämistä.

Desinfiointi

Jätevettä voidaan desinfioida esimerkiksi UV-säteilyn avulla ja se onkin vaivattomin tapa desinfioida jätevedet. Siinä ei käytetä mitään kemikaaleja, toisin kuin esimerkiksi kloorilla tai peretikkahapolla puhdistettaessa ja näin ollen puhdistettuun veteen ei synny yliannostusta. Se onkin myös turvallisin tapa desinfioida jätevesiä.

Lietteen käsittely

Puhdistuksessa syntynyttä lietettä voidaan käyttää esimerkiksi mullaksi ja sivutuotteena saatua biokaasua voidaan käyttää polttoaineena. Näin jäte saadaan hyötykäyttöön.
 

 

Jätevesijärjestelmien eri tyypit

Jätevesijärjestelmän hinta on riippuvainen useasta seikasta, ja niiden asennuksessa kannattaa aina konsultoida asiantuntevaa suunnittelijaa, sillä hyvin suunniteltu laitos on pitkäikäinen ja huoleton. Viemäröintitekniikka on osa LVI-tekniikkaa ja ammattitaitoinen konsultti osaa valita oikeat osat ja laitteet kaikkiin ratkaisuihin.

Saostuskaivot

Lähes kaikki kiinteistöjen jätevesien puhdistusmenetelmät tarvitsevat avukseen esikäsittelystä huolehtivan saostussäiliön. Siinä jätevesien kiinteä bioaines laskeutuu säiliön pohjalle ja vettä kevyemmät tuotteet nousevat pinnalle muodostaen lietettä. Jätevesi voidaan näin toimittaa helposti seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Kiinteä aine tulisi aina käsitellä erikseen.
 

Maasuodattamot

Suodatushiekan pinnalla tapahtuvat biologiset prosessit toimivat bakteerien ja pieneliöiden avulla raviten itsensä jäteveden sisältämillä aineilla ja näin poistavat haitallisia aineita itse vedestä. On tärkeää huolehtia siitä, ettei maasuodattamon hiekan pinnalle pääsisi kiinteää ainesta, sillä sen vuoksi suodatinhiekka menee ns. tukkoon ja tämä biologinen prosessi häiriintyy. 

 

Maahanimeytys

Maan sisässä kulkevien imeytysputkistojen avulla jätevettä päästetään pikkuhiljaa maaperään, jossa se puhdistuu samalla tavalla kuin maasuodattamoissa. Molemmissa on tärkeää muistaa, ettei sinne saisi päästää kiintoainetta eikä esimerkiksi öljyjä, maaleja ja liuottimia, jotka tuhoavat mikrobeja. 

 

Laitepuhdistamot

Laitepuhdistamot ovat niin ikään herkkiä jäteveden sisältämille haitallisille kemikaaleille. Laitepuhdistamot tarvitsevat toimiakseen sähköä ja ne toimivat parhaiten, kun niihin tulee tasaisesti riittävä määrä jätevesiä, jotta bakteerit voisivat toimia halutulla tavalla. 

 

Jätevesijärjestelmän lisävarusteiden edut

Toimivat ratkaisut ja hyvä suunnittelu ovat siis kaiken a ja o sekä uutta jätevesijärjestelmää rakennettaessa että vanhaa huollettaessa ja korjatessa. Jätevesijärjestelmän lisävarusteet ovat avainasemassa toimivaa systeemiä rakennettaessa ja markkinoilta löytyvät tuotteet voivat vaihdella suuresti valmistajasta riippuen.